Yhdistys on perustettu 13.3.2020. Yhdistysrekisteriin Korkeakosken Seutu ry on merkitty 11.5.2020.
Taustaa
Huittisissa on lukuisa joukko yhdistyksiä, mutta Huittisten keskustan ja Palojoen kylän väliseltä alueelta tällaiset paikalliset toimijat ovat puuttuneet. Yhteisten asioiden hoitoon, edunvalvontaan ja yhteiseen tekemiseen tällaista on kaivattu, ja tähän tarpeeseen vastaa Korkeakosken Seutu ry.
Korkeakosken kylä ja sen ympäristö
Korkeakosken kylä sijaitsee Huittisten keskustan ja valtatie 2 eteläpuolella. Valtatien ja Korkeakosken väliin sijoittuvat Loimijoen itäpuolella Huittistenkylä ja Kaharila. Lännessä Korkeakosken erottaa Loiman kylästä Loimijoki. Muita kylänaapureita ovat Mauriala, Pappila ja Palojoki. Kaharilan kiinteää yhteyttä Korkeakoskeen on aikoinaan ylläpitänyt yhteinen Korkeakosken koulupiiri. Korkeakosken luontoa elävöittävät Loimijoki ja sen alajuoksun upeat kosket, joista Korkeakosken alueella ovat etelästä pohjoiseen: Loimankoski, Sillankoski, Korkeakoski ja Opistonkoski ja kylän läheisyydessä vielä Maurialankoski, Mommolankoski ja Härkälänkoski. Kylän luoteiskulmasta alkaa ainutlaatuinen Vanhankosken lehtojen suojelualue. Korkeakosken kylän läpi kulkee valtatie 2 alkaen vilkasliikenteinen Korkeakoskentie, joka jatkuu Palojoen kylän kautta Vampulan Rutavalle. Korkeakosken kylä ja sen lähiympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, mutta enenevässä määrin alue koetaan myös asuin- tai kesänviettopaikkana.
Korkeakoski tunnettiin aikaisemmin nimellä Korkiakoski, mutta ilmeisesti kieliopilliset seikat ovat vaikuttaneet nimen muuttumiseen. Korkiakosken menneisyyteen ovat kuuluneet mm. tärkeä nk. Kihlakunnan silta (v. 1606-1778) Sillankosken paikkeilla, joka yhdisti aikoinaan kylän Loiman kylään, Korkeakosken partaalla ollut mylly ja keskeinen markkinapaikka. Tuon markkinapaikan ympäristöön ovat sijoittuneet kaikki maakirjan mukaiset 1600-luvun puolivälin Korkiakosken talot: Hurri, Praadi, Äyhö, Knihti ja Leski. Samaan aikaan naapurikylä Kaharilassa oli kaksi taloa: Isokahari ja Kyssä. Merkittävä osa kyläympäristön historiaa on myös Loimankosken ympäristössä tapahtuneet perkaukset. Näistä toistaiseksi viimeisin tapahtui tapahtui 1930-luvulla. Kosken yläpuolella joki kulki kahta reittiä Heramyllyn saaren ympäri, mutta läntisen haaran perkaus muutti veden virtausta niin, että itäinen Korkeakosken puoleinen haara on kuivahtanut lähinnä tulvauomaksi.
Ideoita ja toiveita yhdistyksen toimintaan:
Korkeakoskentie kuntoon, tievalaistus, Loimankosken ympäristön kunnostus, yhteistä tekemistä ja matkoja, veneenlaskupaikka, laavu, onginta- ja uimapaikka, jätteenkeruupiste, lentopallokenttä, yhdistyksen nimeen myös Kaharila...
Kalle Pellin mielipide yhdistyksestä (huhtikuu 2020):
Terve
Olemme isäni Vesan kanssa halukkaita jäseneksi tähän yhdistykseen.
"Itse intohimoisena kalamiehenä ilahduin suuresti lukiessani blogikirjoitusta Vuorisenlahden kunnostuksesta. Olen ollut pitkään kiinnostunut vesistömme voinnista ja ennen kaikkea siellä elävien kalojen oloista.
Taidan olla niitä harvoja ketä enää meidän koskilla kalastaa ja uskallan monen vuoden kokemuksien perusteella sanoa, että esimerkiksi Turpa kannat ovat romahtaneet, sekä hauki suurilta osin kääpiöitynyt.
Vuorisenlahden merkitystä tuskin kukaan osaa meille kertoa, mutta sen minäkin tiedän, että sillä on todella iso merkitys kaikkien kalalajien kannalta. Niin kuin kirjoituksessakin mainittiinkin, niin eritosin Hauelle tämä kutulahti on niitä harvoja paikkoja joessa, jossa pystyvät kunnolla kutemaan. Vuorisenlahden rehevöityminen on varmasti osa syyllisenä Haukien huonoon nykyvointiin ja tämän asian korjaamisella on todella hyvä aloittaa.
Haluankin kertoa nyt tässä kaikille, miten suuripotentiaali meillä on ollut nenämme edessä koko elämämme ajan.
Olen kalastanut ympäri suomea nähnyt lukuisia jokia ja satoja koskia. Meidän kotiemme rajoja pitkin kiemurteleva Loimijoki on silti ollut se paikka missä tämä pieni poika on oppinut kalastaan, tunnistamaan kalalajit toisistaan ja ymmärtänyt aikojen saatossa miten pienellä asialla onkin ollut iso merkitys elämässä.
Minä haluaisinkin, että meillä ja tulevilla sukupolvilla olisi tämä sama mahdollisuus opetella kalastamaan ja kulkemaan luonnossa, sillä tämä juurruttaa nuoren terveellä tavalla kunnioittamaan sitä mitä meillä täällä on. Luonto, vesistöt, kalat ja eläimet ovat meidän valttikortti niitä ei kaupungeissa ole.
Suosittelisinkin eritoten koskien rantapenkkojen perkaamista niin että siellä olisi turvallista ja helppo meidän kaikkien kulkea. Mahdollisesta nuotiopaikasta en edes uskalla haaveilla, mutta laitetaan sekin nyt tähän. Tällä hetkellä siellä ei pysty kalastamaan ilman kahluuvarusteita ja kulkeminen vähintäänkin jokivarteen haastavaa. Meidän koskissamme on erittäin suuri potentiaali nauttia luonnosta sekä opettaa nuorisoa kalastamaan ja pitämään huolta ympäristöstämme. Nykyään on helpompi ladata vaikka kalastus peli kun lähteä Loimijoen rantaan katsomaan olisiko siellä Turpa syönnillä ja tähän asiaan me voimme yhdessä vaikuttaa. Emme voi ketään pakottaa tekemään mitään, mutta voimme mahdollistaa meille ja tuleville näiden asioiden opettelemisen ja sitä kautta vaikuttaa ihmisiin positiivisesti. Minä en nyt kirjoittaisi tätä, jos minulla ei olisi ollut kotiemme koskia, josta löisin paikan mihin ei yksikään arjen murhe minua seuraa."
Terveisin
Kalle Pelli
korkeakoskentie 712